tiistai 25. lokakuuta 2011

Ruskon Tonni

Ruskon Tonni: seikkailurheilun harjoituskilpailu pidetään La 5.11 klo 12.00 Ruskotunturin huipulta alkaen. Lajit MTB 2/3, juoksu 1/3.

Sarjat N ja M. Osanottomaksu 10 Eur (5 Eur Free Adventuren jäsenhinta).

Radat:
miehet:3 rataa pysu, 3 rataa ju, autos.-MTB: nousua 1000m
naiset:2 rataa pysu, 2 rataa ju, autos.-MTB: nousua 800 m

Molempien sarjojen nopein palkitaan. Miesten radan voi kiertää ja voittaa nainen. Naisten radan saa kiertää mies, muutta ei voi voittaa naisten sarjaa. Sauna, spekulointi ja grillaus päälle.

Ilmottaudu ennakkoon viiimeistään to iltaan 3.11 mennessä.

Terveisin,
Free Adventure ry
Seppo Mäkinen
040-5564939

maanantai 17. lokakuuta 2011

Hannu Voittoon Vaarojen Maratonilla!

Hannu voitti "Vuoden Klassikoksi" muodostuneen Vaarojen maratonin ultran (86 km) uskomattomalla juoksulla ja historian toiseksi kovimmalla ajalla 9.21,32. Hannun kisa oli kontrollissa hyvin lähdöstä maaliin. Voitto näytti GPSin mukaan ratkeavan ensimmäiseen Kolin nousuun ja sitä seuraavaan nopeaan vaihtoon toisen kierroksen kovaan alkumyllytykseen, jolloin peesaajat tippuivat. Kahden edellisen vuoden voittaja: Heikki Siivari tuli toiseksi samalla ajalla Lauri Lahtisen kanssa.

Tässä hannun tilitys matkan varrelta:

"Reissun onnistuminen varmistettiin heti perjantaina työpäivän jälkeen Pitsa Puffassa suoritetulla tankkauksella ja viereisestä kaupasta haetuilla luomutuotteilla. Ja eikun porukka autoon ja nokka Ylivieskasta kohti Kolia.

Matka sujui leppoisasti niitä näitä jutustellessa ja Jukan notkistellessa päivällä hakemiansa kenkiä huomiseksi juoksukuntoon. Itse hankin kengät jo viikkoa aiemmin, joten olin niillä ehtinyt jo vähän ulkoilla. Rautalammin seutuvilla pongattiin tien varresta pari hukkaa. Sudet katselivat meitä levollisesti, niillä ei ollut kiire minnekään.

Vähän ennen kymmentä oltiin perillä ja ehdittiin ilmoittautumaan Hotellille. Samalla pidettiin hengenluontitilaisuus Vavan filosofiveljesten kanssa ja sovittiin lopullisesti joukkuetaktiikka seuraavalla päivälle. Maaliin pitää päästä kaikesta huolimatta. Tässä onnistuttiinkin tuplasti paremmin kuin odotin-:).

Aamulla kahvit naamaan, vaihtokassi huoltopaikalle ja lähtöviivalle. Lähtöpaikalla vetreässä kunnossa oleva joulupukki suoritti alkulämmittelyt ja hyvän kokoinen hilpeä porukka pääsi aamuhämärässä klo 7:00 vyörymään matkaan.

Matkaan lähdettiin pikkunättiä vauhtia oloa tunnustellen. Kaikki tuntui alusta lähtien olevan kohdallaan. Jalka oli kevyt ja vauhti tuntui helpolta. Vavan veljesten pitäessä vauhtia matka eteni sujuvasti. Ylityspaikalla itse imeskelin ensimmäistä geeliä ja huomasin joukkuekavereideni täyttävän pullot suoraan veneestä (taisivat ravistaa myös kengän pohjista vähän kivennäisaineita joukkoon). Itse tyydyin täyttämään pulloni kuitenkin järjestäjien vedellä. Radan vaikeimmalla osalla etenin käsijarru päällä pitäen Mikon kokoajan näköpiirissäni. Marko sai flown päälle ja karkasi meiltä Ryläykselle mennessä muutaman minuutin etumatkalle. En ollut tästä huolissani, vaan noudatin etukäteen miettimääni taktiikkaa eli juokseminen aloitetaan aikaisintaan toisen venematkan jälkeen. Olo oli hyvä ja matka eteni sujuvasti. Huomasin ennen Ryläystä, että Mikon vauhti hieman hidastui ja Lauri tulikin takaa ja meni meidän ohitse. Itse tyydyin kuitenkin vielä Mikon vauhtiin ja ajattelin, että kohta saan juosta yksin ihan riittämiin. Juttuseura kelpasi vielä tässä vaiheessa. Ei menty "porinat pois"-vauhtia.

Ryläyksen jälkeen lyhyellä tieosuudella menin Mikon edelle ja aloin pitämään omaa vauhtia. Jonkin matkan päästä saavutin Laurin ja 35 km:n kohdalla Markon. Jatkoin Markon kanssa jonkin matkaa, jolloin Lauri sai meidät kiinni. Marko oli kaatunut ja kolhinut samalla vähän jalkojaan. Satamasta hotellille kävelin ylämäen rauhallisesti, jolloin Lauri meni edelleni ja jätti minua muutaman minuutin ylämä-essä hotellille tullessa. Olin tässä vaiheessa toisena väliajan ollessa 4.21.

Suoritin nopean huollon ja jatkoin matkaa. Huomasin lähtöpaikan ohittaessani, että Lauri tulee suoranpäässä takanani. Tämä oli viimeinen vilaus, jonka näin kilpakumppaneistani. Lopun matkaa jatkoin omaa vauhtiani muiden vauhdista välittämättä. Vauhti ei päätä huimannut, mutta ajattelin jatkaa matkaa samaa kevyttä tahtia ainakin seuraavaan ylityspaikkaan asti, ellei muut tule takaa kovalla vauhdilla ja pakota lisäämään vauhtia.

Ennen salmen ylityspaikkaa alkoi ensimmäisiä tavallisen maratonin taivaltajia tulla vastaan. Heiltä saikin kivasti kannustusta, josta sai voimia jatkaa matkaa. Ei ollut enää niin yksinäistä vaan välillä löytyi juttuseuraa. Olo alkoi jo vähän vaikuttaa siltä, että matkaa oli jo takana. Jalka tuntui silti kevyeltä ja olin varma, että ainakin tällä vauhdilla jaksan maaliin. Jatkoin edelleen rentoa vauhtia vältellen suurempia ponnistuksia sekä ylä- että alamäissä.

Ennen Ryläystä sain Hyppölän Terolta hienoa kannustusta. Tämän jälkeen tuntemukseni paranivat ja Ryläyksen päältä aloin loppuliidon maaliin. Jukkien ja Emman antamien väliaikatietojen ja kannustusten myötä viimeiseltä juottopaikalta eteenpäin maastollisesti helpompi osuus oli tällä kertaa todellakin helppoa. Fiilikset olivat loppunousussa mahtavat ja maaliviivan ylitys nosti lopulta jalat maanpinnan yläpuolelle.

Kyllä ei tarvi miellyttää ja sykemittarini pudottikin minut nopeasti maanpinnalle kisan jälkeen. Siinä oleva ainutlaatuinen Training Effect kertoi kilpailun harjoitusvaikutuksen olleen 3,0, asteikon ollessa 1,0 - 5,0. Käyttöoppaan mukaan lenkki kehittää 2 - 4 kertaa viikossa toistettuna aerobista suorituskykyä. Harjoitus ei myöskään edellytä erityisiä palautustoimenpiteitä."

Terveiset vuoden kalassikosta vaarojen Msratonilta: HannuO

6st MuddyX

6st MuddyX kisailtiin mutaisissa olosuhteissa syyskuun viimeisenä perjantai-iltana hirvijahdin kynnykellä. Siivousfirma Merannille kiitokset hyvästä kisapaikasta ja hienosta palvelusta kalakeittoineen kaikkineen!

Tulokset:
sija Nimi Aika Tulos/p
1 Ojala Kai 3:56:27 117
2 Heinikoski Kauko 3:56:28 117
3 Keskinarkaus Jussi 3:35:23 110
4 Kaukola Tommi 3:40:00 107
5 Grekelä Heikki 3:55:03 105
6 Hokkanen Matti 3:38:10 101
7 Sillanpää Tommi 3:41:59 101
8 Matilainen Kari 3:44:56 100
9 Kaikkonen Hannu 3:56:28 100
10 Lukkarinen Mikko 3:41:39 99
11 Oikarinen Jukka 3:59:00 97
12 Valtteri Toivanen 3:58:16 97
13 Fredriksson Kaj 3:45:35 96
14 Ruuska Harri 3:35:23 89
15 Valtanen Ari 3:35:23 89
16 Rousu Seppo 3:48:36 83
17 Karhu Janne 3:57:28 82
18 Moilanen Eero 3:57:28 82
19 Hakuli Tuomas 3:52:05 80
20 Kesti Ari 4:05:40 80
21 Mänty Mika 4:00:16 63
22 Valasma Harri 4:06:00 55
Naiset
1 Silventoinen Ulla 3:42:00 100
2 Kaijanen Tytti 3:37:24 91
3 Jaako Niina 3:39:23 79
4 Piirto Marjo 3:39:23 79
5 Sillanpää Elina 3:47:10 79
6 Ojala Liisa 3:49:19 71
7 Pirttilä Lea 3:36:03 62

maanantai 12. syyskuuta 2011

Muddy-X 23.9.2011

Opastus Neste Oulun Baari Maikkulan kohdalta. Maali samassa paikassa. Kartat jaetaan klo 16.45 alkaen. Lähtö on 17.30. Maaliintulo on 21.30. Maalissa on sauna.

Tapahtuma on Rogaine-periaatteella tehtävä pistesuunnistus maastopyörällä. Se joka kerää eniten pisteitä määräajassa voittaa. Kilpailuohjeet lähetetään ilmoittautuneille ja julkaistaan tällä saitilla viikko ennen kisaa.

Kilpailu on henkilökohtainen. Sarjat ovat N ja M. Kilpailuaika on 4 tuntia.

Ilmoittautuminen keskiviikkoon 20.9 mennessä: snowhow@kolumbus.fi tai 040-5564939. Osanottomaksu 25 Eur/15 Eur (Free Adventure jäsenet).

Varusteet:
Pakolliset:
- maastopyörä
- kypärä
- kynä
- reppu tai vastaava kantoväline, johon GPS voidaan kiinnittää
Suositellaan:
- kännykkä ongelmien varalta.
- karttateline tai vastaava

Maasto on pääosin hyvin ajettavaa. 1/3 osa maastosta on urbaania. Rastit ovat pääosin ”puskan” puolella urbaanillakin alueella. Vettäkin voi mennä kenkää ”vähän”. Osa rasteista on vaativia, osa helppoja. Suosittelen suunnittelemaan reitin omien taitojen mukaan. Rastin pisteluku ei välttämättä tarkoita rastin vaikeutta!

tiistai 24. toukokuuta 2011

EXTAR 48 h Virossa 21.5


Tiimi: Mäkinen, Oja, Säily kuittasi hienon voiton Viron Haanjan ympäristössä käydyssä 48 h kisassa. Kisa oli ns. pistekilpailu: rasteja kerätään "pisteinä" ja lukumäärä lopussa ratkaisee kisan. Osuuksille on tietty aikaraja, jonka aikana ko. pätkältä voi pisteitä kerätä. Vastaavasti usuus vaihtuu tietyn "aikaikkunan" sisällä. kokonaisaika oli nyt 48 h ja matkaa kertyi meillä noin 475 km.

Tiimin vauhti pysyi hyvänä koko matkan eivätkä pienet kommelluksetkaan uhanneet piikipaikkaa, joskin reittikirjan tulkinta aiheutti meille hieman päänvaivaa pariin otteeseen. Tiukimmin meitä ahdisteli Karsun joukkue, joka Auvisen, Turkan ja Leppäsen voimin myllytti etenkin pyörällä kovaa kyytiä. Lopulta Karsun matka päättyi kipytyneeseen polveen ja me taistelimme enää omia mokia ja aikarajojen ylityksestä tulevia sakkopisteitä vastaan.

Pisteitä menetettiinkin, kun melonta olikin puoliksi vastavirtaan kulkevaa kapeaa ja risukkoista ränniä. Veden nousu oli aihauttanut sen, että jokea ei voinut meloa. Vedimme Virolaisten esimerkkiä seuraten 40 kg soikkoa pitkin peltoja ja ryteiköitä sekä kannettiin tietä yhteensä noin 15 km. Ei kiva de, ei kiva de! tässä ylitettiin osuuteen varattu aika ja menetettiin 9 p sakkoina. Vastaava pistemäärä tuli noin 100 km pyöräilyssä, joten voitte arvata millä tsempillä piti mokaus korvata. Virhe sinänsä oli meidän: lähdimme melontaan viime tipassa, kun luimme edellisen pyöräosuuden määräajan väärin. Muut keulaporukat olivet menneet melontaan heti osuuden aikaikkunan auettua. But, there's no excuse: our fault, even paddling was not what it's supposed to be!

48 h punnerruksen jälkeen tsempattiin vielä loppu hyvin ja kerättiin kolmelta viimeiseltä osuudelta yhtä vaille maksimipisteet. Tässä kohtaa kisassa käytiin myös Latvian puolella parilla huikean hienolla mäellä ja majavien asuttamalla järvellä. Ei tainnut näillä rasteilla muut käydäkkään kuin "hulluud soomalaiset".

Hienoa oli: hieno kisa, hyvät kartat tarkkoine rastipisteineen, hieno alue ja toimiva kisaorganisaaio. Viroon voi mennä uudelleenkin kisaamaan hyvällä mielin ja hyviin kisoihin! Seuraava hyvä koitos on 24h non-stop Pölvassa 10.7. Katsotaan!

maanantai 16. toukokuuta 2011

MuddyX 14.5

Muddy-X kisattiin upeassa säässä. Viikon aikana vedenpinta maastossa laski noin puoli metriä ja nyt saatiinkin nauttia kuivahkosta keväisestä luonnosta MTB:llä suunnistaen.

Kisa oli tiukka: viisi parasta keräsivät kaikki pisteet ja kolmen kärki polki minuutin sisään. Pekka Tahkola Kaupin Kanuunoista kuittas viimeisellä välillä parivaljakko Keskinarkaus & Vuopalan. Ojan veljekset polkivat seuraaviksi Riston ottaessa kirivoiton veljestään Hannusta. Ulla Silventoinen otti naisten piikkipaikan hyvällä tuloksella. Niina jaako jäi vain kolme pistettä (yksi rasti) myös tiukassa naisten kisassa.

Järjestäjä kiittää runsasta osanottoa. Mahtava nähdä runsaasti iloisia ilmeitä, spekulointia reiteistä sekä myös kuraisiä ja koville joutuneita pyöriä. GPS-seurannasta voi katsoa vielä jälkipelit uusintana: www.gpsseuranta.net

Tulokset:
Nimi Aika summa
Naiset
Silventoinen Ulla 3:41:00 112
Jaako Niina 3:56:00 109
Pirttilä Lea 3:39:00 79

Miehet
Tahkola Pekka 3:36:00 121
Keskinarkaus Jussi 3:37:00 121
Vuopala Tuomo 3:37:01 121
Oja Risto 3:47:00 121
Oja Hannu 3:47:30 121
Kangaskokko Juha 3:40:00 119
Oikarinen Jukka 3:45:20 117
Tohmola Mika 3:51:00 114
Niskanen Veli-Matti3:51:30 114
Ojala Kai 2:57:00 112
Kaikkonen Hannu 3:27:00 112
Tukki Heikki 3:27:05 112
Sillanpää Tommi 3:39:00 112
Nygård Markku 3:45:30 109
Toivonen Valtteri 3:59:00 109
Lukkarinen Mikko 3:38:00 107
Kangas Ossi 3:57:00 107
Grekelä Heikki 3:38:00 106
Saastamoinen Ari 3:48:00 105
Hytönen Keijo 3:20:00 100
Valtanen A-P 3:28:00 100
Hokkanen Matti 3:29:00 100
Kesti ari-Tapani 4:00:01 94; sakkoa -2p
Mänty Mika 4:00:00 92
Kinnunen Mikko 3:45:00 91
Matilainen Kari 4:00:00 88
Karhu Janne 3:36:00 84
Oja Reijo 3:53:00 83
Vainikainen Seppo 3:56:00 83
Hakuli Tuomas 3:55:00 69
Rossi Lauri ja Jarmo 3:15:00 68
Pietilä Antti 3:22:00 57
Ruuska Harri 2:12:00 56

maanantai 2. toukokuuta 2011

ROKUA GEOPARK MAASTOMARATON RGM 2011


Tule ja koe maastojuoksijan unelma 11.6.Rokuan supat ja harjut tarjoavat hikeä ja nautintoa juuri sopivassa suhteessa!

perjantai 29. huhtikuuta 2011

Ulkomaan kuulumisia!

Tiimi kävi avaamassa sulan maan kauden Espanjan Galiciassa Somozas-extremessä. Maastot olivat huikeat ja reitti haastava. Kisa oli Espanjan mestaruuskisa ja keräsi mukaan 60 joukkuetta sekä 2009 maailmanmestarit (Br/NZ). Kamppailimme tiukasti kolmen joukossa kisan ajan. Lopputuloksissa valahdettiin juuri podiumin ulkopuolelle reittiin tulleen muutoksen myötä joka meni meillä "lost in translation"-piikkiin. Hyvä kisa, hienot puitteet, vatsa täynnä Tapaksia ja hyviä tuttavuuksia.

Seuraava koitos käydään Viron Pölvassa, jonne Mäkinen&Oja&Säily lähtee iskemään 48 h kisaan "pahat" mielessä!

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Geopark Challenge Rokualla 22-24.7!

Rokuan upeissa maisemissa kisataan ensimmäinen Geopark Challenge 22.-24.7. Yksityiskohdat ja ilmottautumisohjeet löytyvät kisasivuilta: www.geoparkchallenge.fi. Facebookissa on myös Geopark-sivut, joissa kisaa spekuloidaan päivittäin: http://www.facebook.com/geoparkchallenge.

Kisan järjestää Free Adventure Ry yhdessä Rokua Health And Span kanssa.

5st MuddyX La 14.5.2011

Kevään MuddyX kisaillaan La 14.5 Oulunsalosta käsin. Kisapaikka on Oulunsalossa CCC:n ”ruosteenruskean” toimistotornin parkkipaikalta. Maali samassa paikassa.
Kartat jaetaan klo 10.00. Lähtö on 11.00. Maaliintulo on 15.00. Maalissa on sauna. Lisätietoja: Seppo Mäkinen 040-5564939; snowhow@kolumbus.fi

Täydellinen Kevätpäivä!

Seikkailukausi avattiin maaliskuun lopussa Joensuun Lykynlammen hienoissa ja lumisissa maisemissa. Kisassa oli luvassa hiihtoa, juoksua, lumikenkäilyä ja jopa oikeaa hiihtosuunnistusta. Maastossa oli runsaasti korkeuseroja ja tiheitäkin metsänosia sekä runsaasti lunta, joten oli selvä, että noin 8 h mittaiseksi suunniteltu reitti tuli olemaan raskas ja haastava.
Free adventuren osalta jakaannuttiin tällä kertaa kahteen tasaväkiseen kokoonpanoon: ensikertalainen ampujahiihtäjä Ville Laitinen kisaili minun (seppo)kanssa. Hannu Oja ja Juha Vähämetsä muodostivat tasaväkisen ja innokkaan haastajaparin. Lopputuloksissa olimmekin peräperää keulassa. Vähämetsä voittoputki katkesi kun ”haastajat” joutuivat nöyrtymään meidän edettyä hieman huolellisemmin, vähemmillä virheillä ja sujuvammin alusta lähtien.
Kisa alkoi hiihtosuunnistuksella, joka vastasi hyvää kansallista tasoa olevaa Hisu-rataa. Kakkosrastilta lähtien pääsimme hieman muilta karkuun ja vaihtoon rullattiin vauhdikkaan ja hyvin menneen hiihtosuunnistuksen jälkeen noin 3 min kaulalla parivaljakkoon Vähämetsä&Oja. Vaihto tehtiin nopeasti: lumikengät selkään, kulaus urheilujuomaa ja hiihtäen kohti Pärnävaaran aluetta ja lumikenkäsuunnitusta. Vaihtotaktiikkana meillä oli jättää reppu kokonaan pois ja ottaa pakolliset kamat taskuun sekä virittää lumikengät liinoilla selkään. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä pojat jäivät vaihdossa minuutteja vaihtaessaan kenkiä ja kiinnittäessään lumikenkää reppuun, repun tuodessa vielä lisäpainoa. Kelkkareitin kohdalla tuli moottorikelkka kumpareen takaa noin 70 km/h ja törmäys näytti väistämättömältä. Onneksi kuski sai käännettyä välineensä hallitusti meidän ohi, muuten minusta ei olisi jäänyt jäljelle kuin märkä pläsi.
Lumikenkäsuunnistus oli huikealla alueella, jossa oli korkeuseroja yli 40-60 m syvine supikoineen ja pystyjyrkkine harjuineen. Metsä oli paikoin erittäin tiheää. Painelimme keulassa rastilta rastille virheitä vältellen. Radalla tarjottiin reitinvalintaa ja oleellista oli käyttää omia hankeen poljettuja jälkiä hyväksi rasteilla käydessä. Siis: hiihtouria pitkin lähelle rastia, pisto rastille ja takaisin uralle juoksemaan. 5,5 km otti aikaa yli kaksi tuntia ja reidet olivat puutuneet ja tuskaisia kramppeja alkoi olla jaloissa osuuden päättyessä. Hieno hetki oli korkealla pitkällä harjanteella, jota pitkin kuljettaessa aurinko paistoi täydeltä taivaalta ja melkein koko Eurooppa näkyi. Kyllä kelpaa ummessa polkea!
Lumikenkäilystä takaisin Lykynlammelle teimme hyvän reitinvalinnan pitkin lentokentän varressa olevaa jäistä tietä, jolta oiottiin rastille pätkä umpihankea. Kaverit olivat kiertäneet latua ja tässä saivat ”pataan” 6-7 min. Vaihdossa ehdittiin syödä, juoda, vaihtaa kamat sekä ottaa pienet nokoset ilman, että perässä porhaltavat Vähämetsä&Oja saivat meistä näköhavaintoa. Hienoa, näin se pitää mennä: armoa ei tunneta, ei anneta. Kisa ratkeaa harvoin pelkkään vahtiin, voimaan ja kuntoon.
Hyvillä fiiliksillä lähdettiin Villen kanssa polkemaan Ville edellä kovaa ja minä hitailla 320 nastan ”telaketjuilla” perässä. Noin 100m jälkeen minulla alkoivat reidet krampata ja piti laskea tilapäisesti vauhtia. Vaihdon juomat alkoivat kuitenkin vaikuttaa ja krampit hellittivät hieman 20 min ajon jälkeen. Reitillä oli jäisiä teitä, lumisia polkuja, joen rantaa koirankusetuspolkuineen sekä lähiöiden mäkisiä kukkuloita. Hieno suunnistuksellinen ja ajettava pyöräily päättyi City-suunnistukseen joensuun sairaalan kupeille.
Suunnistus oli hyvää kaupunkimaista ”korttelihaipakkaa”, jossa alueen mäet tulivat tutuiksi. Tässä kohtaa yksi rasti puhutti hieman kanssakilpailijoita. ”Vesitori” oli määrite ja jotkut olivat vetäneet väärälle, uudelle vesitornille. Haps, haps: me uskoimme karttaa ja menimme sen mukaan, vaikka mäeltä näkyi ainakin kolme vesitornia. Rasti osoittautui vanhaksi vesitorniksi, joka muistutti enemmän korkeaa maakellaria kuin tornia. tämä oli kuitenkin selvä maamerkki kaupungin korkeimmalla kukkulalla. Siitä leimat ja matka jatkui. Kisa ratkesi käytännössä tähän, koska sama rasti oli pyöräilyssä ennen vaihtoa ja takaa-ajavat: V&O eivät käyneet rastilla ollenkaan ensimmäisellä kertaa. Tästä heille siis sakot ja paljon ajanhukkaa väärällä vesitornilla pörrätessä. Kun tulimme vaihtoon, tiesimme, että johto on noin puoli tuntia ja jäljellä on enää 1.30 pyöräilyä. Tästä mentiin Villen kanssa maaliin pintakaasulla ja talvisesta Joensuun lähiöistä nauttien.
Ratamestarit olivat järjestäneet loppuun vielä pikku jekun: maalin näkyessä Lykynlammen toiselta puolen piti käydä vielä viitoitettua reittiä ryynäämässä supikossa umpihangessa. Järjestäjä Leppänen pyysi laskemaan rastit reitiltä. 10m jälkeen tämä unohtui ja laskimme viitoitukseen käytettyjä merkkejä. Arvasimme kuitenkin rastien lukumäärän oikein reitin kierrettyämme ja saimme luvan mennä maaliin. Reilu 7 tunnin urakka ohi: hienoja maisemia, hienoja suunnistustehtäviä, kovaa puristusta ja tyystin loppuneet energiat ja juomat tuntuivat kropassa. Maaliin tulo on kuin putoaisi pumpuliin. Sauna, pari urheilujuomaa ja kovat spekulaatiot muiden ja omien tekemisistä vielä kisan päälle kruunasi täydellisen kevätpäivän. KARSU teki ja tarjosi sen taas kerran!